Työskenneltyäni kätilönä lähes 20 vuotta, halusin kehittää omaa osaamistani ja lähdin opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa. Heti opintojen alettua tutkimuksellisen opinnäytetyöni aiheeksi valikoitui työnantajani ja lähiesimieheni ehdotuksesta osaamiskartoitus työpaikallani synnytysosastolla. Halusin tehdä opinnäytetyön aiheesta, josta olisi konkreettisesti hyötyä työnantajalleni ja kollegoilleni. Osaamiskartoitus toteutettiin keväällä 2019 Webropol-kyselylomakkeen avulla. 

Osaamiskartoituksessa arvioitavaksi osa-alueeksi valittiin kätilöiden kätilötyön osaaminen synnytysosastolla. Synnytysosaston osastonhoitaja halusi tietää, millä kätilötyön osa-alueilla kätilöt arvioivat osaamisensa vahvaksi ja millä osa-alueilla he tarvitsevat lisäkoulutusta. Osaamiskartoituksen tulosten perusteella osastonhoitaja pystyy järjestämään lisäkoulutusta ja kohdentamaaan koulutukseen käytettäviä resursseja oikeaan kohteeseen. Osaamiskartoitukset tukevat myös esimiehellä oikeanlaista osaamisen johtamista. Esimies on kiinnostunut työntekijöidensä vahvuuksista ja näin hän pystyy kohdentamaan osaamista tiettyihin työtehtäviin. Osaamiskartoitus ilmaisee myös työpaikan heikot kohdat, joissa osaaminen on heikkoa tai sitä ei ole. Osaamisen heikkouksia voi olla vaikea ilmentää muuten. Ihmiset eivät ehkä tunnista niitä tai eivät halua myöntää sitä esimiehilleen. Osaamiskartoituksen avulla esimies pystyy tukemaan työntekijän elinikäistä oppimista ja näin työntekijän työn mielekkyys säilyy koko työuran ajan. Kätilöiden osaamisen kehittäminen vaikuttaa myös siihen, että heidän potilaille tarjoama hoito on nykyaista ja tietoon perustuvaa.

Tutkimuksellisen opinnäytetyöni osaamiskartoitus toteutettiin anonyymillä kyselylomakkeella. Tällä tavoin kyselyyn vastaaja saattoi vastata osaamiskartoitukseen vapaasti, pelkäämättä, että se vaikuttaisi hänen työhönsä. Osaamiskartoitus on mielestäni hyvä väline työntekijän arvioidessa omaa osaamistaan. Kyselylomakkeen avulla nousivat esiin ne kätilötyön osa-alueet, joissa kätilöt kaipasivat ohjausta tai kokivat ettei osaamista ollut riittävästi. Kätilöt pääsivät itse vaikuttamaan siihen, minkälaista koulutusta he tarvitsevat, jotta he voisivat tehdä työtänsä paremmin. Omaan työhönsä vaikuttaminen on tärkeää työssä jaksamisessa. Osaamiskartoituksessa tulivat esiin myös ne kätilötyön osa-alueet, joissa kätilöt arvioivat osaamisensa vahvaksi. Työntekijän on hyvä pysähtyä myös niiden vahvuuksien äärelle ja olla ylpeä itsestään. Työntekijän on hienoa huomata osaavansa ja pysytyvänsä ohjaamaan ja opettamaan työkavereitaan. 

Ensimmäinen työpaikalla tehty osaamiskartoitus luo pohjan sille, millä tasolla osaaminen on kartoitus hetkellä. Osaamiskartoituksen tulokset on tärkeä käydä läpi keskustellen esimiehen ja työntekijöiden kesken. Osaamiskartoituksesta tuodaan esiin osaamisen vahvuudet ja heikkoudet. Tämän jälkeen voidaan yhdessä miettiä, millaista lisä- ja jatkokoulutusta tarvitaan ja miten ne on parasta järjestää. Samalla voidaan pohtia, miten jo olemassa olevaa vahvaa osaamista voidaan syventää. Se on olleellista, ettei osaamisen arviointi lopu ensimmäiseen osaamiskartoitukseen. Kun lisä- ja jatkokoulutus on järjestetty, osaamiskartoitus kannattaa uusia, jotta nähdään, onko osaaminen parantunut heikoilla osaamisen alueilla tai onko osaaminen heikentynyt uusilla osaamisen osa-alueilla.

Mielestäni osaamiskartoitus on hyvä työväline työelämän kehittämisessä. Sen avulla löydetään suhteellisen vaivattomasti kehittämiskohteet ja osaamiskartoitus pystytään toistamaan tarvittaessa useitakin kertoja. Osaamiskartoitus tukee esimiehen johtamista ja työntekijän elinikäistä oppimista.