maanantai, 28. lokakuu 2019

Osaamiskartoitus osana työelämän kehittämistä

Työskenneltyäni kätilönä lähes 20 vuotta, halusin kehittää omaa osaamistani ja lähdin opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa. Heti opintojen alettua tutkimuksellisen opinnäytetyöni aiheeksi valikoitui työnantajani ja lähiesimieheni ehdotuksesta osaamiskartoitus työpaikallani synnytysosastolla. Halusin tehdä opinnäytetyön aiheesta, josta olisi konkreettisesti hyötyä työnantajalleni ja kollegoilleni. Osaamiskartoitus toteutettiin keväällä 2019 Webropol-kyselylomakkeen avulla. 

Osaamiskartoituksessa arvioitavaksi osa-alueeksi valittiin kätilöiden kätilötyön osaaminen synnytysosastolla. Synnytysosaston osastonhoitaja halusi tietää, millä kätilötyön osa-alueilla kätilöt arvioivat osaamisensa vahvaksi ja millä osa-alueilla he tarvitsevat lisäkoulutusta. Osaamiskartoituksen tulosten perusteella osastonhoitaja pystyy järjestämään lisäkoulutusta ja kohdentamaaan koulutukseen käytettäviä resursseja oikeaan kohteeseen. Osaamiskartoitukset tukevat myös esimiehellä oikeanlaista osaamisen johtamista. Esimies on kiinnostunut työntekijöidensä vahvuuksista ja näin hän pystyy kohdentamaan osaamista tiettyihin työtehtäviin. Osaamiskartoitus ilmaisee myös työpaikan heikot kohdat, joissa osaaminen on heikkoa tai sitä ei ole. Osaamisen heikkouksia voi olla vaikea ilmentää muuten. Ihmiset eivät ehkä tunnista niitä tai eivät halua myöntää sitä esimiehilleen. Osaamiskartoituksen avulla esimies pystyy tukemaan työntekijän elinikäistä oppimista ja näin työntekijän työn mielekkyys säilyy koko työuran ajan. Kätilöiden osaamisen kehittäminen vaikuttaa myös siihen, että heidän potilaille tarjoama hoito on nykyaista ja tietoon perustuvaa.

Tutkimuksellisen opinnäytetyöni osaamiskartoitus toteutettiin anonyymillä kyselylomakkeella. Tällä tavoin kyselyyn vastaaja saattoi vastata osaamiskartoitukseen vapaasti, pelkäämättä, että se vaikuttaisi hänen työhönsä. Osaamiskartoitus on mielestäni hyvä väline työntekijän arvioidessa omaa osaamistaan. Kyselylomakkeen avulla nousivat esiin ne kätilötyön osa-alueet, joissa kätilöt kaipasivat ohjausta tai kokivat ettei osaamista ollut riittävästi. Kätilöt pääsivät itse vaikuttamaan siihen, minkälaista koulutusta he tarvitsevat, jotta he voisivat tehdä työtänsä paremmin. Omaan työhönsä vaikuttaminen on tärkeää työssä jaksamisessa. Osaamiskartoituksessa tulivat esiin myös ne kätilötyön osa-alueet, joissa kätilöt arvioivat osaamisensa vahvaksi. Työntekijän on hyvä pysähtyä myös niiden vahvuuksien äärelle ja olla ylpeä itsestään. Työntekijän on hienoa huomata osaavansa ja pysytyvänsä ohjaamaan ja opettamaan työkavereitaan. 

Ensimmäinen työpaikalla tehty osaamiskartoitus luo pohjan sille, millä tasolla osaaminen on kartoitus hetkellä. Osaamiskartoituksen tulokset on tärkeä käydä läpi keskustellen esimiehen ja työntekijöiden kesken. Osaamiskartoituksesta tuodaan esiin osaamisen vahvuudet ja heikkoudet. Tämän jälkeen voidaan yhdessä miettiä, millaista lisä- ja jatkokoulutusta tarvitaan ja miten ne on parasta järjestää. Samalla voidaan pohtia, miten jo olemassa olevaa vahvaa osaamista voidaan syventää. Se on olleellista, ettei osaamisen arviointi lopu ensimmäiseen osaamiskartoitukseen. Kun lisä- ja jatkokoulutus on järjestetty, osaamiskartoitus kannattaa uusia, jotta nähdään, onko osaaminen parantunut heikoilla osaamisen alueilla tai onko osaaminen heikentynyt uusilla osaamisen osa-alueilla.

Mielestäni osaamiskartoitus on hyvä työväline työelämän kehittämisessä. Sen avulla löydetään suhteellisen vaivattomasti kehittämiskohteet ja osaamiskartoitus pystytään toistamaan tarvittaessa useitakin kertoja. Osaamiskartoitus tukee esimiehen johtamista ja työntekijän elinikäistä oppimista.

maanantai, 16. syyskuu 2019

Ammattilainen palveluksessanne!

Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen alalla alkavat olla lopussa. Olen 43-vuotias kätilö/sairaanhoitaja. Olen kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1995 yleisarvosanalla laudatur. Jatkoin samana vuonna opintojani Oulun seudun ammattikorkeakoulussa tavoitteenani kätilö/sairaanhoitajan ammatti.

Kätilö/sairaanhoitajaksi valmistuin joulukuussa 1999. Opinnäytetyönäni tein opetusvideon Perä eellä maailmaan. Sain opinnäytteestäni arvosanan 5. Työurani aloitin sijaisuuksilla tammikuussa 2000 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirisssä. Ja olen ollut saman työnantajan palveluksessa siitä lähtien eli lähes 20 vuotta. Vakinaisen kätilön toimen sain vuonna 2002. Olen toiminut naisten ja lasten tulosyksikön kaikilla osastoilla. Viimeisimmät lähes 13 vuotta olen toiminut kätilönä synnytysosastolla. Synnytysosastolla olen toiminut lyhyt aikaisesti apulaisosastonhoitajan sijaisena. Vuonna 2017 aloitin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa ja nämä opinnot ovat valmistumassa syksyllä 2019. Tutkimuksellisena opinnäytetyönäni tein Kätilöiden kätilötyön osaamiskartoituksen Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla. 

Työntekijänä olen tarkka ja huolellinen. Teen annetut tehtävät huolellisesti loppuun. Olen luotettava ja omaan hyvät vuorovaikutustaidot. Kätilön työssäni ohjenuoranani on saada asiakkaalle parhain mahdollinen synnytyskokemus. Olen saanut positiivista palautetta opiskelukavereiltani ja esimiehiltäni tarkasta työotteestani ja vastuullisuudestani. Osaan toimia osana ryhmää sekä esimiesasemassa että työntekijänä. Tavoitteeni jatkossa on elinikäinen oppiminen ja toimiminen työyhteisöni parhaaksi!

 

 

 

maanantai, 13. elokuu 2018

Loppuarviointia

Kesä alkaa olla lopuillaan, samoin on aika paketoida kesäkurssi sosiaalisen median parissa. Syyskuun alussa jatkuu taas muut opinnot. Teimme ryhmätyönä somekanavan Kätilö linjoilla. Sosiaalisessa mediassa (facebook ja instagram) raskaana olevat ja synnyttäjät voivat kysyä reaaliajassa kätilöltä kysymyksiä yleisellä tasolla. Kanavat ovat fiktiivisiä, eikä niissä tällä hetkellä anneta oikeaa ohjausta.

Tällaisella kanavalla voisi oikeasti olla kysyntää, mutta silloin pitäisi olla sidokset johonkin oikeaan organisaatioon. Vastaavia ohjauskanavia voisi käyttää muutenkin terveydenhuollossa esim sairaalassa erikoisaloittain. Omaa kätilö linjoilla-kanavaa voisi kehittää myös muutenkin naistenklinikkaa koskevaksi. Kanava kattaisi poliklinikat, vuodeosastot ja synnytysosaston, oikean osaston hoitaja vastaisi heidän toimintaansa koskeviin kysymyksiin. Jääpä nähtäväksi kehittyykö tämä oikeaksi palveluksi.

Jatkossa aion käyttää sosiaalista mediaa luomalla linkedin-sivuston itselleni, kun valmistuminen alkaa olla lähellä. Toivottavasti sen kautta löytyisi uusia työllistymismahdollisuuksia. 

Tämän blogin pito on ollut kiva kesäkurssi ja ehkäpä jatkoa seuraa myöhemmin. Siihen asti, heipä hei!

 

tiistai, 31. heinäkuu 2018

Oppiminen jatkuu somekanavien parissa

Kesäloma on pidetty ja sosiaalisen median kurssi jatkuu somekanavien hyödntämisen merkeissä. Kyseessä on ryhmätyö, jossa täytyy hyödyntää itse valittuja somekanavia. Päätimme ryhmämme kanssa tehdä fiktiivisen kanavan Kätilö linjoilla, jossa raskaana olevat ja synnyttäjät voivat kysyä kysymyksiä kätilöltä reaaliajassa. Somekanavina käytämme facebookia ja instagramia. Kanavan käyttäjien ikäjakauma on laaja, mutta näillä kanavilla on uskomme saavuttavamme mahdollisimman suuren käyttäjäkunnan. Kanavien valintaan vaikutti myös se, että kysymykset ja vastaukset säilyvät syötteissä esillä, eikä vaadi kuulumista erityisiin ryhmiin. Kysymykset om rajattu yleisiä asioita koskeviin eikä niissä oteta kantaa kenenkään henkilökohtaisiin vaivoihin. Kysymyksiin vastaa synnytysosaston kätilö ja hänen tehtäviinsä kuuluu myös kanavien päivittäminen. Jos kanava toimii, sen voisi laajentaa myös lapsivuodeosastoja koskeviksi, vanhemmilla on usein kysyttävää myös vastasyntyneen hoitoon liittyen. Nyt toteutussuunnitelma on nyt valmis, seuraavaksi ryhmämme lähtee tekemään suunnitelmasta totta!  

 

sunnuntai, 17. kesäkuu 2018

Some ja tietosuoja

Nyt olemme some-kurssilla edenneet vakavien asioiden äärellä. Tehtävänämme on pohtia tietosuojaa useammasta näkökulmasta. Käytämme kurssilla opiskelijoiden yhteisenä työvälineenä Slack sometool:ia. Siellä kurssilaiset pohtivat tietosuojaa usealta eri näkökulmalta. Osallistuin itsekin aloitettuun keskusteluun ja laitoin siihen miten tietosuojaa toteutetaan työssäni sairaalassa.

Työntekijän, joka käyttää työssään sosiaalisia verkkotyökaluja, pitäisi huomioida, että ei paljasta sosiaalisissa medioissa salassa pidettäviksi määriteltyjä asioita.Työntekijällä pitää olla henkilöiden lupa, jos hän käyttää julkaisuissaan kuvia tai videoita. Kuvat ja videot täytyy olla sellaisia, etteivät ne aseta kuvissa/videoissa olevia huonoon asemaan. Toki työntekijä on somessa töissä, vapaa-ajallakin. Työntekijän kannattaa miettiä, minkälaisen kuvan somen eri profiilit antavat hänestä itsestään ja minkälaisiin asioihin hän kommentoinut ja millä tavalla.

Avoimuus ja rehellisyys somessa antavat tekijästään rehellisemmän kuvan, siitä voi, työntekijän näin halutessaan, olla hyötyä esimerkiksi työnhakuprosessissa. Some-profiili voi olla eräänlainen käyntikortti. Henkiiökohtaisten tietojen jakamisesta voi hyötyä koko työyhteisö esimerkiksi siinä tilanteessa, että työntekijän aiemmasta historiasta löytyy taito, jota voi käyttää työyhteisön tai koko yrityksen kehittämiseen. Mutta somessa on myös se kääntöpuoli, omat käyttäjätunnukset ja salasanat kannattaa pitää salassa, pahimpia tapauksia on nämä some-tilien kaappaukset. Silloin vieras henkilö vahingoitustarkoituksessa kirjoittaa toisen nimissä solvaavia kirjoituksia ja asioita joita oikea henkilö ei olisi koskaan kirjoittanut. Jos sitten henkilötiedot joutuvat väriin käsiin, identiteettivarkaus on vaarallisin asia, vaikka sitä harvoin onneksi sattuu, sellaisen ongelman selvittäminen onkin monimutkaisempaa.

Hain googlesta tietoja omalla nimellä, meitä on useampia Suomessa, joilla on sama etu- ja sukunimi, itsestäni en löytänyt kuin yhden valokuvan, joka on julkaistu paikallislehdessä ja kuva on otettu työpaikallani. Muuta tietoa juuri minusta ei löytynyt. Toki muista samannimisistä oli paljonkin tietoa. Eli sekin täytyy muistaa, että jos hakee hakukoneelta tietoa, onko kyseessä oikea henkilö. Olen ollut tarkka yksityisyydestäni, en jaa tietoa facebookissa kuin vain kavereille ja kaveripyyntöjäkin saan rajoitetusti. Tämä tietoinen valinta, jotain menetän, mutta asiani ovat yksityisempiä. Verkosta voi poistaa tietojaan, mutta varmempi on olla laittamatta sinne sellaisia tietoja, jotka myöhemmin haluaisit poistaa.

Verkossahan kaikki ole sitä miltä näyttää, kuvia voi muokata ja tekstejä voi kirjoittaa toisen nimissä. Siksi verkossa olevaa tekstiin/kuviin pitäisi suhtautua kriittisesti. Tämä koskee varmasti enemmän julkisuuden henkilöitä kuin tavallisia ihmisiä. Mutta some-kommenteilla on saatu aikaan monta myrskyä vesilasissa. Moni  julkisuuden henkilö tarvitsee somekanavia mainostaakseen töitään ja saadakseen niiden kautta uusia työtilaisuuksia. Yritykset tarvivat somea, tieto leviää pienellä vaivalla suurelle ihmismäärälle. Varjopuolena on tietysti se negatiivinen, joskus herjaavakin palaute, mitä ihmiset/yritykset somessa saavat. 

Somen käyttöön työyhteisössä tarvitaan säännöt ja mielestäni löysin hyvät ja ytimekkäät säännöt, jotka oli Oulun kaupunkin laatinut työntekijöilleen. Siellä oli ytimekkäästi ohjattu työntekijöitä, mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä. Lisäksi oli käyty läpi, mitä somekanavia Oulun kaupunki käyttää. Nämä säännöt tulisi johtoportaan laatia yhdessä työntekijöidensä kanssa. Sillä tavoin ne ovat yhteiset säännöt, johon kaikki sitoutuvat.

Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, mutta en usko, että nykyiset kanavat jäävät ainoiksi tekniikan kehittyessä. Kun opiskelin viimeksi lähes 20 vuotta sitten, ei ollut sosiaalisesta mediasta tietoakaan, onpa jännittävä nähdä, miten asiat kehittyvät seuraavan 20 vuoden aikana. Ensi kertaan!